Mitä: Matkasuunnitelmia ja pakkausta
Missä: Nearly there! Määränpäänä Barbados ja Christ Church
Milloin: Muutama päivä vielä
Näinhän tässä taas kävi. Suuret oli suunnitelmat kirjoitella ajatuksia ennen reissua, lueskella muiden reissukertomuksia ja orientoitua tähän parin viikon syysbreikkiin oikein kunnolla. Mutta kuten allekirjoittaneelle on hyvinkin tyypillistä, niin havahduin oikeastaan vasta tällä viikolla että kohtapa ollaan jo kohteessa! No eihän siinä, tavarat tulee yleensäkin pakkailtua vasta vikana iltana tai yönä - oli määränpää sitten rakas naapurimme Ruotsi tai vaihtoehtoisesti Karibia. Olisi toki ollut kiva jakaa vähän ajatuksia ja matkakuumeilua tännekin mutta kirjoittelen senkin edestä sitten kotiuduttuamme. Ensin ajattelin napata omenan mukaan (kun hotellikin mainosti langatonta yhteyttä) ja kirjoitella reaaliajassa reissukuulumisia. Tarkemmin mietittyäni tulin kuitenkin toisiin aatoksiin, sillä:
a) olisi hyvin todennäköistä että itse unohdan tai hukkaan koneen jonnekin välillä Helsinki - Arlanda - Manchester - Bridgetown
b) nettiyhteys ei lupauksista huolimatta toimisi
c) matkaseurani, tunnetaan myös nimellä mehumaija, takavarikoisi omenan tai heittäisi sillä delfiiniä kun tuskailisin bloggerin toimimattomuudelle sen sijaan että joisin rommia lähtisin käristämään nahkaani rannalle
ja sitten se kaikkein todennäköisin vaihtoehto, eli:
d) paikallistunut matkaoppaamme, henkivartija ja henkilökohtainen baarimestari eli rakas veljeni kaataisi mitä suurimmalla varmuudella mojiton jos toisenkin näppäimistölle
(tähän tuskin mitenkään liittyisi se, että itsehän viime kesänä heitin saunakuupallisen vettä veljeni macille. no mutta kun kaikilla ei vaan ole yhtä hyvä sihti vesisodan iskiessä ;)
Yksi syy kirjoittamattomuudelleni on ollut ennakko-odotuksista poiketen suhteellisen kiireinen syksy. Töitä tuli tahkottua koko kesä aina syyskuuta myöten ja lokakuu menikin sitten gradun kimpussa ja suurimmaksi osaksi viimeiseen tenttiin lukiessa. Alunperin piti jättää tuo tentti jonnekin myöhemmälle ajankohdalle, mutta sitten huomasin ettei tenttimahdollisuuksia ollut kuin nyt marraskuussa ja seuraavan kerran vasta helmikuussa. Päätin sitten rypistää luku-urakan (900 sivuinen tiiliskivi, josta tenttiin sai kahlata 500 sivua, on aivan liikaa kirjatentteihin tottumattomalle humanistille!) vielä tähän syksyyn ja kävin tekaisemassa sen viime perjantaina. Sellainen fiilis että ainakin läpi meni - mahdollisuuksia jopa numeroa tai kahta suurempaan - joten nyt voi hyvillä mielin lähteä lomalle! Kesällä kun ei tullut pidettyä mitään suurempaa breikkiä, niin maistuu sen takia entistä paremmalle. Barbadokselta palattuani edessä onkin sitten todellinen gradurutistus ja siinä rinnalla sivuaineen prosemma ja lyhyt harjoittelu, joiden jälkeen on toivottavasti vihdoin ne maisterin paperit kourassa.
Eilen aloin kirjoitella ota mukaan sekä älä ota mukaan -listoja unohtamatta tietenkään veljen tuliaisia: salmari, lonkero, pantterikarkit, ruisleipä ja yhden tähden jallu. Joskin näistä viimeisimmän aion kyllä "unohtaa" kotiin, hey c'moon ei kukaan voi kaivata Barbadoksella jaloviinaa! Niin ja tuo älä ota mukaan -lista on kuulkaa äärimmäisen hyvä keksintö. On nimittäin kerran jos toisenkin tullut todettua kantapään kautta, että välillä matkalaukun sisällöstä saattaa jopa 80% olla täysin tarpeetonta. Jos ehdin ja muistan, niin voisinkin kuvata pakkaussähellystä sekä matkalaukun sisältöä vielä ennen lähtöä - laukun tavoitteena on tyhjyys, jotta voi sitten rahdata sieltä puoli saarta mukanaan ja tietysti äitille vähän hiekkaa ja kiviä :). Harmikseni tämänkin postauksen osalta joudun tyytymään muiden ottamiin kuviin, sillä käytössäni ei tällä hetkellä ole kunnon kameraa. Ajattelin kuitenkin tinkiä isältä järkkärin taas reissuun mukaan, niin on sitten sellaisia kuvia, joita kehtaa julkaista. Aurinkorasvatkin on vielä kaupan hyllyssä mutta bikinit löytyi Sokosen alekorista. On se muuten kumma että joka reissulle pitää ostaa uudet, vaikka niitä olisi kaappi jo ennestään pullollaan. Toki suotavaa olisi, että edes jotkut mahtuisi päälle... Ainiin! Löysin vihdoin myös kadonneet varausvahvistukset, sekä lennoista että majoituksesta. Alkaa siis näyttää siltä, että maanantaina saatetaan ihan oikeasti päästä matkaan.
Majoituksesta puheen ollen, sehän me varattiin vasta pari viikkoa takaperin. Ensin meinattiin että vois toki mennä paikanpäällekin ja etsiä katon pään päälle vasta sitten, mutta lopulta päädyttiin kuitenkin helpompaan ratkaisuun. Lentokin on perillä vasta illalla olettaen että ehditään Arlandan koneeseen, vajaan tunnin vaihtoaika vähän jänskättää ja meidät noutaa kentältä veljeni sanojen mukaisesti autonkuljettaja Pablo, niin onpahan edes jotakin varmaa saapumispäivän osalta! Perillä meitä odottaakin sitten mitä todennäköisimmin itse Mitch Buchannon, sillä majapaikkana toimii mikäs muukaan kuin Baywatch Resort, South Gap. Tukikohtanamme on siis saaren eteläosa kaikki kaksi viikkoa, sillä välimatkat osoittautuivat sen verran lyhyiksi ettei kannattanut varailla majaa useammista paikoista. Ja parhaat rannat, ravintolat sun muut löytyy hotellimme vierestä, jolloin ei epäilystäkään miksi päädyttiin punaisten custom made -uikkareiden mekkaan. Länsirannikollekaan ei mene kuin max. puolisen tuntia bussilla, joten veli - pidähän varasi kun tullaan sekoittamaan koko kampusalue ja näyttämään, mistä on suomitytöt tehty.
On kyllä kiva lähteä reissuun ilman sen suurempia suunnitelmia. Ehkä lentokoneessa tehdään skumpan turvin jonkinlainen great plan for the trip mutta siitähän saa sitten poiketa aina silloin kun tahtoo. Vai mitä? Matkan tarkoitus on kuitenkin aika selkeä: rentoutua, rentoutua ja vielä kerran rentoutua. Ja ainahan meillä on siellä valmiina muutama suomihurmuri, jotka ovat ehtineet tutustua saareen jo pidemmän tovin! Aamiaistarjoiluakin lupailtiin, joten Tommi ja Eerik, be ready. Loka-marraskuu on kyllä ehdottomasti parhain aika karata Suomen syksyä ja tätä harmautta, joskin onhan niitä muutamia aurinkoisiakin päiviä tänä syksynä nähty. Joulukuun alkuun saisikin mun puolestani sitten tulla heti suoraan paksu, valkoinen lumikerros sen niin tutun loskan ja räntäsateen sijaan. Kiitos :). Nyt kuitenkin vielä muutamaksi päiväksi gradun ja muiden velvollisuuksien pariin, joskin kaipa tuota matkalaukkua voisi pikkuhiljaa alkaa paketoimaan. 6 days to go!
Yksi syy kirjoittamattomuudelleni on ollut ennakko-odotuksista poiketen suhteellisen kiireinen syksy. Töitä tuli tahkottua koko kesä aina syyskuuta myöten ja lokakuu menikin sitten gradun kimpussa ja suurimmaksi osaksi viimeiseen tenttiin lukiessa. Alunperin piti jättää tuo tentti jonnekin myöhemmälle ajankohdalle, mutta sitten huomasin ettei tenttimahdollisuuksia ollut kuin nyt marraskuussa ja seuraavan kerran vasta helmikuussa. Päätin sitten rypistää luku-urakan (900 sivuinen tiiliskivi, josta tenttiin sai kahlata 500 sivua, on aivan liikaa kirjatentteihin tottumattomalle humanistille!) vielä tähän syksyyn ja kävin tekaisemassa sen viime perjantaina. Sellainen fiilis että ainakin läpi meni - mahdollisuuksia jopa numeroa tai kahta suurempaan - joten nyt voi hyvillä mielin lähteä lomalle! Kesällä kun ei tullut pidettyä mitään suurempaa breikkiä, niin maistuu sen takia entistä paremmalle. Barbadokselta palattuani edessä onkin sitten todellinen gradurutistus ja siinä rinnalla sivuaineen prosemma ja lyhyt harjoittelu, joiden jälkeen on toivottavasti vihdoin ne maisterin paperit kourassa.
Eilen aloin kirjoitella ota mukaan sekä älä ota mukaan -listoja unohtamatta tietenkään veljen tuliaisia: salmari, lonkero, pantterikarkit, ruisleipä ja yhden tähden jallu. Joskin näistä viimeisimmän aion kyllä "unohtaa" kotiin, hey c'moon ei kukaan voi kaivata Barbadoksella jaloviinaa! Niin ja tuo älä ota mukaan -lista on kuulkaa äärimmäisen hyvä keksintö. On nimittäin kerran jos toisenkin tullut todettua kantapään kautta, että välillä matkalaukun sisällöstä saattaa jopa 80% olla täysin tarpeetonta. Jos ehdin ja muistan, niin voisinkin kuvata pakkaussähellystä sekä matkalaukun sisältöä vielä ennen lähtöä - laukun tavoitteena on tyhjyys, jotta voi sitten rahdata sieltä puoli saarta mukanaan ja tietysti äitille vähän hiekkaa ja kiviä :). Harmikseni tämänkin postauksen osalta joudun tyytymään muiden ottamiin kuviin, sillä käytössäni ei tällä hetkellä ole kunnon kameraa. Ajattelin kuitenkin tinkiä isältä järkkärin taas reissuun mukaan, niin on sitten sellaisia kuvia, joita kehtaa julkaista. Aurinkorasvatkin on vielä kaupan hyllyssä mutta bikinit löytyi Sokosen alekorista. On se muuten kumma että joka reissulle pitää ostaa uudet, vaikka niitä olisi kaappi jo ennestään pullollaan. Toki suotavaa olisi, että edes jotkut mahtuisi päälle... Ainiin! Löysin vihdoin myös kadonneet varausvahvistukset, sekä lennoista että majoituksesta. Alkaa siis näyttää siltä, että maanantaina saatetaan ihan oikeasti päästä matkaan.
Majoituksesta puheen ollen, sehän me varattiin vasta pari viikkoa takaperin. Ensin meinattiin että vois toki mennä paikanpäällekin ja etsiä katon pään päälle vasta sitten, mutta lopulta päädyttiin kuitenkin helpompaan ratkaisuun. Lentokin on perillä vasta illalla olettaen että ehditään Arlandan koneeseen, vajaan tunnin vaihtoaika vähän jänskättää ja meidät noutaa kentältä veljeni sanojen mukaisesti autonkuljettaja Pablo, niin onpahan edes jotakin varmaa saapumispäivän osalta! Perillä meitä odottaakin sitten mitä todennäköisimmin itse Mitch Buchannon, sillä majapaikkana toimii mikäs muukaan kuin Baywatch Resort, South Gap. Tukikohtanamme on siis saaren eteläosa kaikki kaksi viikkoa, sillä välimatkat osoittautuivat sen verran lyhyiksi ettei kannattanut varailla majaa useammista paikoista. Ja parhaat rannat, ravintolat sun muut löytyy hotellimme vierestä, jolloin ei epäilystäkään miksi päädyttiin punaisten custom made -uikkareiden mekkaan. Länsirannikollekaan ei mene kuin max. puolisen tuntia bussilla, joten veli - pidähän varasi kun tullaan sekoittamaan koko kampusalue ja näyttämään, mistä on suomitytöt tehty.
On kyllä kiva lähteä reissuun ilman sen suurempia suunnitelmia. Ehkä lentokoneessa tehdään skumpan turvin jonkinlainen great plan for the trip mutta siitähän saa sitten poiketa aina silloin kun tahtoo. Vai mitä? Matkan tarkoitus on kuitenkin aika selkeä: rentoutua, rentoutua ja vielä kerran rentoutua. Ja ainahan meillä on siellä valmiina muutama suomihurmuri, jotka ovat ehtineet tutustua saareen jo pidemmän tovin! Aamiaistarjoiluakin lupailtiin, joten Tommi ja Eerik, be ready. Loka-marraskuu on kyllä ehdottomasti parhain aika karata Suomen syksyä ja tätä harmautta, joskin onhan niitä muutamia aurinkoisiakin päiviä tänä syksynä nähty. Joulukuun alkuun saisikin mun puolestani sitten tulla heti suoraan paksu, valkoinen lumikerros sen niin tutun loskan ja räntäsateen sijaan. Kiitos :). Nyt kuitenkin vielä muutamaksi päiväksi gradun ja muiden velvollisuuksien pariin, joskin kaipa tuota matkalaukkua voisi pikkuhiljaa alkaa paketoimaan. 6 days to go!
 |
| kaikki postauksen kuvat täältä |
