Hengissä.

Mitä: Kirjoja, esitteitä, reissulukemista parhaimmillaan

Missä: Ihanasti hukassa

Milloin: Silloin kun siltä tuntuu

Hei vaan. Yllättäen blogi on taas elellyt kaikessa hiljaisuudessaan, sillä sen kirjoittaja ei ole Suomen rajojen ulkopuolelle viime aikoina astunut. Muuta kuin ajatuksissaan ja niissä sitten kyllä sitäkin enemmän. Kaukaisin reissu suuntautui marraskuussa Ouluun ja sekin oli vain parin päivän mittainen. Toivottavasti tästä vuodesta tulee ainakin sen osalta rikkaampi. Se olisi siis jälleen uusi vuosi raapaistu käyntiin ja kartat ja kompassit ainakin näillä leveyspiireillä vielä täysin sekaisin :). 

Syksy hujahti ohi ehkä nopeammin kuin koskaan ja töiden lisäksi ei juuri muuta tullutkaan tehtyä. Nyt kun on vihdoin aika hengähtää, niin en sitten osaakaan tehdä mitään... Avoimia hakemuksia oman alan töitä silmällä pitäen olen kyllä lähetellyt ja joitakin sijaisuuksia on jo tiedossa. Olohuoneen sisustus puolestaan koostuu tätä nykyä Kilroyn esitteistä ja kaikesta muusta menneiden vuosien matkamessuilta kerätyistä ideoista. Suurin vaikeus on näköjään tehdä päätöksiä ja olla pitkäjänteinen - kyllä, vaikka kerrankin olisi siihen aikaa. Tulisiko joku apuun? Assariksi tai jopa reissuseuraksi, jos sillä saisi omiinkin jalkoihin vähän vipinää! Ja samalla tämä blogikin voisi palata pikkuhiljaa juurilleen ja pääsisi kirjoittamaan siitä, mistä alun perin on ollut tarkoitus.

Sitä hetkeä odotellessa täytyy siis tarinoida jostain muusta. Kerrottakoon että hurahdin kuluneen syksyn aikana ihan totaalisesti salilla käyntiin. Eli ehdinhän mä sittenkin tehdä jotain muuta töiden ohella! Vaikeuksia teettää lähinnä pitää niitä myöskin niin kovin tärkeitä lepopäiviä. Jostain kumman syystä viimeisen puolen vuoden ilmat eivät liiemmin ole houkutelleet ulos juoksemaan ja kun en kerta ole löytänyt niitä kauan etsimiäni nastakenkiäkään, niin saliriippuvuus iski mitä parhaimpaan ajankohtaan :). Pienenä ajatuksena kävi tuossa syksyllä mielessä jopa treeniblogin tai yhdistetyn treeni-reissublogin (?), mitähän siitäkin tulisi! pitäminen, mutta odottakoon nyt vielä toistaiseksi tulemistaan. Useamman treeniblogin lukijaksi olen kuitenkin itse viime vuoden aikana koukuttunut.

Reilun viikon päästä koittaisi taas Matka 2013 -messut mutta ellei kukaan onnistu puhumaan mua ympäri, niin voi olla että tänä vuonna jäävät välistä. Että miksikö? Jo viime vuonna tuntui vähän siltä, että touhu on nähty. Osastot olivat köyhtyneet, informaatio oli vähentynyt, järjestys vaikutti entistä sekaisemmalta, eikä sieltä tuntunut enää saavan irti sitä, mitä silloin ensimmäisinä vuosina. Messujen parasta antia ja oikeastaan myös ainoa syy, miksi sinne tänä vuonna voisin kuvitella lähteväni on ehdottomasti stageilla eli eri ohjelmalavoilla pidettävät briiffit. Oikeita tarinoita ja parhaita vinkkejä niiltä, jotka ovat reissanneet ja tosissaan kokeneet kaiken sen, mistä kertovat. Eli todennäköisesti viikon päästä viikonloppuna jatkan Kilroyn sivuilla surffailua ja mielenkiintoisiin kohteisiin tutustumista kotisohvan nurkasta, mmmm hihi :).

Kuvituksena toimii tällä kertaa muutama joulupukin paketti, jotka totta tosiaan tulivat oikeaan osoitteeseen. Planin Girls can -kalenterista olin varovasti vihjaillutkin mutta Merja Mähkän Ihanasti Hukassa -kirja paljastui täytenä yllätyksenä eräästä paketista ja eipä olisi voinut olla mieleisempi lahja! Kiitos siis sen hankkijoille. En meinaa malttaa pitää sormiani erossa opuksesta, joka vaikuttaa melkoisen houkuttelevalta. Olen siis niitä lukijoita, joiden on ehdottomasti saatava edellinen kirja loppuun ennen uuden aloittamista. Tällä hetkellä kahlaan viimeisiä lukuja läpi Liza Marklundin Du gamla, du friasta, jonka nappasin matkaan Oulun Stockmannilta mukamas lentomatkalukemiseksi. Ja hah vielä kun luulin, että Suomen sisäisillä lennoilla ehtisi kirjaa edes avata :). No, onpahan vielä hetki jotain, mitä odottaa. Ja mikseipä tuo Mähkän kirja toimisi hyvin vaikka reissulukemisenakin - matkalaukkuun vain mukaan kunhan suunta on selvä? 

Tästähän päästiin helposti reissulukemiseen muutoinkin. Yleensä kannan mukanani kevyitä ja pieniä pokkareita ja ihan vaan sen takia, että ne vievät vähän tilaa eikä sitten harmita niin suuresti, jos kirja sattuu kastumaan Atlantin aalloista tai aurinkorasva sen tahraa. Joskus saattaa käydä myös niin, että se pari sataa grammaa tai kilo on matkalaukussa tai rinkassa liikaa, jolloin pokkarista luopuminen ei ole niin suuri menetys kuin isommalla rahalla ostettu kovakantinen aapinen ;). Yksi kaikkien aikojen suosikkini on yhä Elizabeth Gilbertin Eat, pray, love, josta täällä bloginkin puolella olen tainnut jo mainita muutamaan kertaan. Rentoa, kevyttä ja raikasta luettavaa mutta silti sieltä rivien välistä pitää löytyä jokin syvempi olemus - kirjan luonne, kirjan oma minä.

Reissulukemissuosituksia? Jos tänne joku reissatessa lukija sattuisi vaikka jonain päivänä eksymään... Muutenkin kommenttikenttään saa mieluusti jättää jälkensä, vaikkei itse bloggaaja sieltä aktiivisimmasta päästä olekaan! Sivulla kävijöitä on kuitenkin enemmän kuin muutama ja polut, joita pitkin tänne on löydetty, sitäkin mielenkiintoisempia :). Joten mieluusti jakaisin ajatuksia muidenkin kuin itseni kanssa - varsinaisia kysymyksiä koen täällä hieman turhaksi esittää, kun ei tiedä, millaisia sieluja sieltä näytön toiselta puolelta löytyy ^__^.